Rattoisasti rallatellen

May 29, 2018, 12:01 am

≫ Next: Jihuu sadetta!!

≪ Previous: Taimikuulumisia

Tätä tunnetta . .

. . ei voi kyllin kuvailla -

onhan kesälomani ensimmäinen päivä!

♫ Tralalaa, ihanaa!! ♫

Aamulla heräsin jo anivarhain viideltä ja heti herättyäni olivat päivän suunnitelmat kuin kuvina silmieni edessä. Tuumailin että ehkä kannattaa ilmojen mukaan tehdä, koska loppuviikosta on muutama viileämpi päivä jolloin kannattaa alkaa istuttamaan kesäkukkasia. Paahtava helle on ehkä pahinta juuri istutusten aikaan, ja tietysti tuuli myös.

Päädyin ajatukseen viimeisten kukkapenkkien kitkemisestä aluksi, ja kunnostamisesta jolloin sinne voi sitten istutella ylimääräisiä kesäkukkasia kun niitä kuitenkin jää. Kesäkukkasten istutuksen aloitan aina ensin amppeleista, sitten ”parveke”laatikoista ja sitten siirryn ruukkuihin ja lopuksi avomaalle kukkapenkkeihin. Minulla on kukkasia sen verran että joku suunnitelma kannattaa olla, muuten menee sekamelskaksi ;) Tyttäreni kävi kylässä ja annoin hänelle myös kasvattamiani kukkasia mukaan - arvatenkin oli onnellinen äidiltä saaduista viemisistä.

Pelakuut ovat olleet ulkona harson alla viikon verran ja tänä aamuna uskalsin ottaa harson pois. Toivottavasti eivät saa liikaa aurinkoa koska tästäkin päivästä näyttää tulevan kohtalaisen helteinen.

Meillä piha on kolmessa tasossa, joten aina työstän sitä aluetta mihin ei vielä aurinko paista joten on miellyttävämpi työskennellä. Alapihalle paistaa aamuaurinko joten siellä kannattaa näillä helteillä olla vasta iltasella.

Tuon tekstin kirjoitin eilen, ja en sitten ehtinytkään/malttanut jatkaa, joten postaus jatkuu tänään.
Aamulla lehteä lukiessani näin tämän päivän säätiedotuksen, joka lupaili ihan mahdotonta hellettä.

Jospa pitäisinkin toisen välipäivän -

kukkaset jaksavat kyllä odottaa.

Sain työkaverilta vinkin yhdestä ajankohtaisesta puuhasta, nimittäin voikukkasiirapin teosta. Sen tekemisen aikahan onkin juuri nyt. Minulla oli jäänyt viime vuoden marjamehuihin käytetyistä sokereista kaksi kilon pakettia, ja ne olivat säilytyspaikasta johtuen kovettuneet aivan kivikoviksi. Siispä käytän ne juuri tähän, ja saan ne pois hyllytilaa viemästä. Voikukista ei täällä ainakaan ole pulaa. Naapuri lupasi antaa minulle ”muutaman voikukan siemenen” (;D) mutta käynpä samalla luvalla keräämässä vähän kokonaisia kukkia.

Laitan tähän voikukkasiirapin ohjeen (ohje kopioitu soppa365.fi -sivulta)

VOIKUKKASIIRAPPI

Ainekset:

1 l voikukan nuoria kukintoja
4 dl vettä
330g (=1pkt) hillo/marmeladisokeria

Työvaiheet:

1. Kerää voikukan kukinnot puhtaalta paikalta. Huuhtele ne ja valuta siivilässä.

2. Laita kukat ja vesi kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja ota kattila pois liedeltä. Anna voikukkien jäähtyä liemessä 20 minuuttia. (Steriloi tässä vaiheessa purkki, johon säilöt siirapin).
3. Siivilöi liemi tiheän siivilän läpi toiseen kattilaan. Purista myös kukista neste painelemalla niitä kauhalla. Lisää hillosokeri ja sitruunamehu. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä keskilämmöllä 5 minuuttia ilman kantta. Ajattelin keittää hiukan pidempään, koska käytän tavallista sokeria.
4. Säilö siirappi puhtaaseen lasipurkkiin. Anna tekeytyä jääkaapissa vuorokausi. Tarjoa jogurtin, jäätelön tai lettujen kanssa.

Nytpä lähden pellolle keräilemään siirappi-aineksia. Seuraavassa postauksessa kerron kuinka onnistuin ja varmaan kukkajuttuja tulee myös.
Heissan kaikille, mukavaa päivää ja kuulumisiin!

Ai niin, kerronpa vielä yhdestä hauskasta sattumasta tänä aamuna kaupassa. Kävin siis aamusella ruokakaupassa, ja kun olin saanut ostokset kerättyä kärryyn, muistin että sitruunan tarvitsisin vielä siihen siirappiin. Palasin takaisin hedelmäosastolle, ja kuinka ollakkaan kun käännyin hyllyyn päin, yksi sitruuna vieri lattiaa pitkin minua vastaan! Hyllyjen täyttäjältä tipahti sitruuna lattialle ja se tuli kuin tilauksesta minulle :) Tämmöiset pienet jutut tekevät niin hyvälle tuulelle :D

↧

Jihuu sadetta!!

June 4, 2018, 12:34 am

≫ Next: Pieni postaus

≪ Previous: Rattoisasti rallatellen

Sadekuuro pakotti sisälle,

mutta tuo sade on todella odotettu ja toivottu!

Viime viikko meni kuivuuden kanssa kärvistellessä -

olin armollinen taimille

enkä raaskinut istuttaa niitä kovassa helteessä.

Tämä viikko näyttää melko lupaavalta istutusten kannalta.

Puolipilvistä ja sadekuuroja - hyvä juttu!

Nämä kukkaset ja paljon muuta,

ovat vielä kasvihuoneen suojissa.

Tällä viikolla olisi tarkoitus

alkaa näitä viimeinkin istuttelemaan pihalle.

Tomaatitkin kaipaisivat jo pienistä

maitopurkeista kunnolliseen istutusmultaan.

Kunhan kasvihuone tyhjenee, tila vapautuu

tomaateille ja paprikoille.

Melkein kaikissa on jo raakileita,

tai ainakin kukkia,

ja yhdestä aikaisemmin laitetusta

pensastomaatista ollaan saatu jo maistiaisia.

Paprikoissa sensijaan menee vähän pidempään.

Sadekuuro taisi lakata tätä naputellessa. Olisin kyllä toivonut pidempää sadetta mutta ei voi mitään. Ryhmittelen taimilaatikoita omiin ryhmiinsä, jolloin menekki on helpompi hahmotella. Nyt ajattelin lähteä istuttamaan kaaripenkkiin pinkkiä, sinistä ja valkoista sinitähtöstä. Kukkaset eivät voi enää tätä viikkoa pidempään olla kasvarissa - kärsivät ahtaissa ruukuissaan ja istutankin ne tällä viikolla oli sää mikä hyvänsä.

Tämmöiset olivat tämänkertaiset kuulumiset - en ole teitä unohtanut mutta nyt on vuoden kiireisin aika käsillä, joten ilmojen ehdoilla mennään ainakin tämä viikko ja sadekuuron sattuessa on mukava vähän hengähtää ja tulla vaikka tänne koneelle. Toivon suotuisia istutus-ilmoja kaikille, joille myös istutukset ovat ajankohtainen asia.

Ja muuten, viime postauksessa kerroin tekeväni voikukkasiirappia. Se onnistui todella hyvin, tein onneksi sitä reippaanlaisesti (5 litrasta voikukan terälehtiä) ja maku on aivan ihana. Muistuttaa hyvin paljon hunajaa, ja käytänkin sitä etupäässä yrttiteen seassa. Ravintoarvoa sillä ei varmasti ole ollenkaan hunajaan verrattuna pitkän keittoajan takia, mutta maku on tosiaan todella aromaattinen. Tätä teen kyllä seuraavanakin vuonna.

30.5.2018

↧

Pieni postaus

June 5, 2018, 2:41 am

≫ Next: Raportti Tipulasta

≪ Previous: Jihuu sadetta!!

Tämän talon luoteispäädyn kukkapenkin puhdistin viime viikolla kaikenmaailman vuohenputkesta. Se jotenkin kevään aikana oikein ryöpsähti yhtäkkiä täyteen sitä sillä välin kun olin siivoilemassa yläpihaa - kerroinkin siitä jossain toukokuun alun postauksessa. Nostin samalla ylös muutamia perennoja jakamista varten, pistin ne helteen ajaksi paljuihin odottelemaan. Nyt sinne jäi vain tarha-alpia, kolme alppiruusua, päivänliljoja, kallio-, kulta- ja valtikkanauhus sekä muutama kanadanpiisku. Tuo homma olisi pitänyt tehdä jo viime keväänä, mutten millään ehtinyt.

Kanttausrautakin pääsi vuoden lepotauon jälkeen hommiin, siis täällä alapihalla.

Tuon yläkuvassa olevan kuusen istutin samana vuonna kun rakensimme talon eli täyttää nyt kolmekymmentä vuotta.

Nyt istutan sinne takaisin helteiden aikana hengähtäneet vuorenkilven, kurjenkellon, kanadanpiiskun, lehtosinilatvan, ja tulikellukan jakotaimet. Jos jää tyhjää aluetta, täytän ne kesäkukilla.

Nyt on pidettävä pieni loppupäivän kestävä tauko kesäkukkasten istutuksilla, eilen etenkin oli mahdoton tuuli sekä ensi yöksi on luvattu mahdollisesti hallaa. Jo istutettujen päälle on levitettävä harsoja, jos näyttää siltä että ilma kylmenee vielä. Suurin osa kasvattamistani kukkasista on kuitenkin vielä kasvihuoneessa joten siltä osin ei hätää, lämmitysvehkeetkin ovat vielä olleet varmuuden vuoksi paikallaan.

- -

Sadepäivän käytin hyväksi leipomalla pitkästä aikaa pullaa. Tein kotoisia viinereitä pullataikinasta. Kaulin taikinan levyksi, levitin levyn puoleenväliin asti valmistamaani voikukkasiirappia ja ohuen kerroksen voita, sitten taitoin levyn kahtia ja leikkasin taikinapyörällä suikaleiksi ja pyörittelin suikaleet viinerin muotoon. Päälle pursotin vaniljakreemiä, voitelin Allin munalla ja koristeeksi ripottelin mantelilastuja ja raesokeria.

Kyllä se vaan niin on, että juuri leivottu pulla on niin parasta :DD

Hyvää viikon jatkoa kaikille!!

↧

Raportti Tipulasta

June 10, 2018, 11:00 pm

≫ Next: Tämä vai tuo -haaste

≪ Previous: Pieni postaus

"Hei kaikille!

Tiedän että emäntä pitää tietokonemaailmassa jotain blogia.

Ajattelin siksi esitellä vähän tätä kanamaailmaa tänäkin vuonna.

Jospa hän kirjoittaisi siihen blogiinsakin muutaman rivin meistä,

eikä aina niistä kukistansa.

Täällä on porukka vaihtunut sitten viime kesän.

Minä Alli olen ja pysyn kuitenkin,

vanhimpana tipuna sain siis kunnian esitellä vähän paikkoja.

Ovessa kuuluu olla plakaatti

josta näkyy minkänimisiä kanarouvia talossa asuu.

Meidän esittely löytyy täältä emännän blogista täältä.

Munintapisteessä on paikat kahdelle,

joskus meillä kertyy myös jonoa.

Pitäisi kyllä olla vuorolaput.

Ulkotarha on verkotettu myös päältä,

joten meidän on turvallista touhuta täällä vaikka

yöllä, jos ei joskus nukuta.

Täällä katetun tarhan puolella

ei ole syömistä maassa enää ollenkaan,

koska on ollut niin kuivaa ja

madotkin ovat karanneet kosteimmille maille.

Emäntä kyllä heittelee tänne jyviä,

joita on mukava löytää tuolta mullan seasta.

Ja onhan täällä mukava tehdä multakylpyjä,

kun maa on ihan rutikuivaa!

Tarhan sisällä kasvaa korallikanukka,

mikä luo varjoa kesäisenä päivänä.

Emäntä lyhentää sen latvoja joka kevät,

jottei se kasva kattoverkon läpi.

Tarhan ympärillä kasvaa myös valkoista- ja unkarinsyreeniä.

Nyt on päivän lepohetki meneillään,

- mitähän tuo emäntä muuten kameransa kanssa tuossa oikein häärää . .

Ulko-orrella on mukavaa helteellä

löyhyytellä siipien alle ilmaa!

Ja hei -

- saatiin myös tarhaan laajennusta!

Päivisin voimme ulkoilla rauhassa ulkoaitauksessa,

mistä on vapaa pääsy sisätarhaan ja

tipulaan munimaan.

Emäntä laittoi jonkun haukan - vai mikä lie -

vartioimaan meitä.

Meillä on ihan kunnon sapuskat -

rehun lisäksi saamme aina jotain muutakin,

sunnuntaina vielä jotain spesiaalia.

Nyt oli ruokalistalla keitettyä haukea

ja jälkkäriksi vesimelonia!

Joskus kyllä pääsemme

pihamaallekin aivan vapaasti kuopsuttelemaan,

mutta emäntä kuulemma haluaa valvoa touhujamme,

miksiköhän? En saata ymmärtää.

Nytpä lähden tästä taas

jatkamaan töitäni.

Heissan kaikille,

hyvää kesän jatkoa ihmisväelle

ja kaikille muille kaksi- ja nelijalkaisille!!

(Emäntä taitaa kirjoitella teille taas niistä kukistaan,

ja taisi muuten höpistä jotain kasvihuoneen tyhjennyksestä ja

tomaattien istutuksesta sinne.

On kuulemma hommelit viivästyneet kaikenlaisten sääolojen takia.) "

* *

Niin, hommat ovat kyllä hallinnassa mutta

viivästyneet ihan mahdottomien sääolojen takia.

Kannan kasvarista nyt kaikki taimet pihalle ja

saan tomskut ja paprikat viimein niille suunnitelluille paikoille.

Tomaatit ovat sinnitelleet tähän asti maitopurkeissa mutta

raakileita siellä kuitenkin on joten ei mitään hätää.

Paprikatkin alkavat punertua ja chilitkin kasvavat ihan hyvin.

Tämmöisiä kuulumisia täältä eläin- ja kukkaismaailmasta.

Kiitos, Alli, raportista!

Oikein mukavaa ja puuhakasta viikkoa kaikille lukijoille,

toivottelee omasta puolestaan Tuulikki.

↧

Tämä vai tuo -haaste

June 17, 2018, 1:44 pm

≫ Next: Hyvää Juhannusta!

≪ Previous: Raportti Tipulasta

Nappasin avoimen haasteen Mansikoita ja vaahtokarkkeja- blogin Maiculta. Tämä haaste on kiva toteuttaa siksikin, koska kysymykset ovat joko/tai -muodossa ja vastaukset voivat olla lyhyitä tai perusteltuja jos haluaa. Itsellä oli kyllä vähän vaikeuksia valita joko-tai, koska eivät ne kysymykset olleetkaan loppujenlopuksi niin helppoja kuin kuvittelin.
Kiva haaste, jonka toivon mahdollisimman monen nappaavan tästä nyt matkaansa. Haastan myös neljä bloggajaa, joiden nimet ovat postauksen lopussa.
Maicun vastaukset löydät siis täältä.

Jaloakileija Aquilegia caerulea hybrida "McKana"

* Suihku aamulla vai illalla?

Illalla - petiin on ihanaa sujahtaa suihkunraikkaana.

* Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?

Ei minusta ole kaupungissa eläjäksi, maalla siis..

Käyn kyllä mielelläni eri kaupungeissa,

mutta sitten kipinkapin kotiin.

* Kirkkaat vai neutraalit värit?

Riippuu niin kulloisestakin mielentilasta,

kauniina hellepäivänä käy värikkäät vaatteet

mutta syksyllä ja talvella hillitympää.

Idänunikko Papaver orientale

* Outo vai typerä?

Mieluummin vähän outo ;D

* Kevät vai syksy?

Kevät,

mutta pitkä syksykin on kivaa aikaa.

Jaloakileija Aquilegia caerulea hybrida "McKana"

* Minttu vai kaneli

Kaneli, etenkin jälkkäreissä ja leivonnaisissa.

Karkeissa minttu on hyvää.

* Suunniteltu vai extempore

Exempore on aina hauskempi

Idänunikko Papaver orientale

* Leffa kotona vai teatterissa?

Kotona.

Olen niin mukavuudenhaluinen että haluan

käydä jääkaapilla välillä,

ja pötköttää vaikka lattialla tyynyjen seassa.

* Expresso vai latte?

Kahvi ehdottomasti ilman maitoa.

Jaloakileija Aquilegia caerulea hybrida "McKana"

* Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?

Vastaajan! Kiva vastailla.

* Halit vai pusut?

Jos harvoin näkee niin halit.

Pusut kuuluu ukkelille ja lapsenlapsille

- ja halitkin tietysti myös.

* Tulinen vai mieto ruoka?

Suu tykkäisi tulisesta, mutta vatsa ei.

Siis mieto.

Särkynytsydän Lamprocapnos spectabilis

* Nahka vai pitsi?

Vaatteissa nahka, sisustuksessa pitsi.

No, sanon pitsi.

* Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?

Alipukeutuminen toteutuu kohdallani useimmin.

* Kokemus vai mukavuus?

Mukavuus.

Lehtosinilatva Polemonium caeruleum

* Tv-sarjat vai elokuvat?

Elokuvat - draamaa, jännitystä ja komediaa . .

Tv- sarjan seuraaminen tuppaa unohtumaan,

koska etenkään kesällä en katso paljon telkkua.

* Rock- vai country- musiikki?

Country.

Kaunokainen eli bellis - Bellis perennis

* Punaviini vai valkoviini?

Ei kumpikaan.

Rohtoraunioyrtti Symphytum officinale

* Yksin vai yhdessä työskentely?

Yksin touhuaisin mieluummin -

saa tehdä omassa tahdissa.

Joskus apukin on tarpeen

niin silloin tietysti yhdessä.

* Uiminen vai rannalla makoilu?

Uiminen, rakastan uimista -

siis järvessä!

Punapäivänkakkara Tanacetum coccineum

* Pikaruoka vai kunnon ravintolaruoka?

Pikaruoka puolustaa paikkaansa silloin tällöin arjen kiireessä.

Ravintolaruoka edustaa meillä jonkinlaista ylellisyyttä,

jolloin nautitaan kiireettömästi.

Tulikruunu Lantana Camara

* Perunasalaatti vai pastasalaatti?

Pastasalaatti.

* Parilliset vai eriparisukat?

Eriparisukat ovat hauskat, mutta vain lapsilla ja nuorilla.

Eli parilliset.

Kukontöyhtö Celosia plumosa

* Tanssiminen vai laulaminen?

Laulaminen on viihdyttävää, varsinkin jos

kukaan ei ole kuulemassa :)

Hyräilen usein töideni lomassa sekä kotona että työpaikalla.

Jaloakileija Aquilegia caerulea hybrida "McKana"

* Puhelin vai netti?

Netti.

Haastan neljä bloggaajaa, jotka ovat

* Between Rikkaruohoelämää -blogista

* Marja Vimma50 eloa ja oloa-blogista

* Kivipellon Sailan

* Päden paja-blogin

Ihanaa juhannusviikkoa!

↧

Hyvää Juhannusta!

June 21, 2018, 8:48 am

≫ Next: Kukkasia ja juhannuksen tunnelmia

≪ Previous: Tämä vai tuo -haaste

Kedollinen kukkia,

saavillinen saunahetkiä,

hyppysellinen hauskuutta,

litra laulua.

Aimo annos aurinkoa,

suven suloisuutta.

Ihanaa Juhannusta

teille kaikille blogiystäville ❤️

- Tuulikki

↧

Kukkasia ja juhannuksen tunnelmia

June 27, 2018, 3:36 am

≫ Next: Siemenkirje palautui

≪ Previous: Hyvää Juhannusta!

Juhannuksena meillä oli mahdollisuus

päästä veden äärelle.

Voi että miten nautimmekaan -

. . soutelemisesta ja uistelemisesta

kauniissa säässä (päivä ennen ja jälkeen juhannuksen tosin) -

. . järvessä kasvavien kukkasten kauneudesta -

. . luonnon kukkasista -

. . metsän antimien tarkkailusta -

. . pillimehuretkistä -

. . jättisuuresta herkkukakusta -

. . vanamon kukkasista.

Ne ovat niin pieniä, että niitä voi kuvailla

vain maanrajasta.

Ja sen tuoksu illalla!!

Nautimme myös koiralenkeistä rakkaan Vilperttimme kanssa.

Miten onkaan ihana lähteä koirulin kanssa ulos,

koskaan se ei hangoittele vastaan -

vaan on iloinen naurava ilme kasvoilla häntää heiluttaen!

Koska juhannuksena oli kovin tuulista ja myrskyisää,

nämä kuvat oli kuvattu jo aatonaattona torstaina

ja osa juhannuspäivän jälkeisenä sunnuntaipäivänä.

Laitan tähän myös hiukan kuvia tällä hetkellä kukkivista monivuotisista, sekä

kasvattamistani kesäkukkasista. Alkukesän kuivuudesta ja mahdottomasta helteestä johtuen ja siitä seuranneesta kovasta tuulesta pääsin kukkasia istuttamaan vasta juhannusta edeltäneellä viikolla, joten taimet hieman kärsivät liian pitkästä taimikasvatusajasta taimiastioissaan, mutta eiköhän kesä korjaa vauriot.

Tulikruunu
Lantana Camara

Aivan ihana talvetettava köynnös, tulikruunu.

Tämän yksilön siemenet saatu Espanjasta

Mantelilaakson Susannalta.

Kaunis kiitos, Susanna ♥

Jaloakileija AQUILEGIA caerulea hybrida.Mc Kana

Sinitähtönen Ageratum houstonianum Pink Ball

Aivan ihana purppuranpunainen sinitähtönen,

tämä lajike on tullut Tuulikin kukkamaille jäädäkseen!

Ryhmäsamettikukka Strawberry Blonde

Jotkut tästä samettikukkalajikkeesta pääsivät penkkeihin,

jotkut ruukkuihin. Aivan ihanaksi osoittautui -

kiitos vinkistä Kivipellon Saila!

Isosamettikuka African Vanilla

Samettikukat ovat varmoja kukkijoita tienlaitapenkissä.

Viime vuonna tässä oli krasseja.

Pinaatti alkaa olla korjuukypsää.

Vieläköhän ehtisi laittaa toisen kierroksen . .

Herneet alkaisivat nyt viimeistään kaipailla tukikeppejä,

vieläköhän entiset ovat tallella . .

Tipuset päästän aina silloin tällöin pihalle vapaaksi,

ja nyt niillä taitaa olla jotain sanottavaa

joten annan niille ihan pikkuisen palstatilaa:

"Ensin voimme kulkea peräkanaa -

ja sitten rinta rinnan.

Sitten voinemme hajaantua.

Toiset kaksi meistä joutuivat kasvimaan aitauksen sisäpuolelle,

ihan vahingossa vaan.

Jaa - mitä meistä? "

Nyt näyttäisi siltä että saadaan runsaasti omppuja tänä vuonna!

Koiranheisi Viburnum opulus

Tämän koiranheisipensaan toin pihalleni joskus yli

parikymmentä vuotta sitten metsästä karkulaisena.

Huomasin että kukinta on jatkunut nyt tosi pitkään, monia viikkoja

ellei kuukauden. Asustelee alapihalla koivikon siimeksessä

ehkä vähän kostealla paikalla. Siinä varmaan selittyy kukinnan jatkuminen.

Oli aikoinaan yläpihalla kuivassa maassa ja silloin se altistui kirvoille.

Kirsikkatomaatti Cherrola

Tigerella

Pihvitomaatti Marmande

Cilipaprika Anaheim

Chilit (kuvassa) ja paprikat ovat

pitkän linjan kasvatettavia.

Tämän chilipaprikan laitoin 25.1.

joten mihinkäs tässä kiirus olisi . .

onhan kesää vielä runsaasti jäljellä.

Palavarakkaus Silene chalcedonica

Nyt on palavarakkauden odotettu kukinta-aika,

ja tämä kukka kyllä huomataan!

Olen aikoinaan kasvattanut nämä itse siemenestä.

Silkkitassu Ptilotus nobilis

Silkkitassua kasvatin keväällä siemenstä,

osoittautui melko vaatimattoman näköiseksi kukaksi.

Ehkä olisi kannattanut laittaa oikein monta tainta samaan astiaan,

niin olisi saanut näyttävyyttä

Monta kertaa käy niin, että kun kasvattaa jotain uutta lajiketta,

sen kasvutavan osaa hyödyntää vasta toisella kasvatuskerralla.

Tulikukka on muuttanut meille näköjään

pysyvästi tuolta tien varresta.

Joka kesä niitä putkahtelee uusista ja

entisistä paikoista esiin. Mikäs siinä, kaunishan se on.

Jalopähkämö Stachys macrantha

Jalopähkämössä on juuri se sinisenvioletti sävy, jota väriä

himoitsen puutarhaani!

Sinitähtöstä vaihteeksi seinäamppelissa.

Aikoinaan ostin kolme harjaneilikkaa,

ja lisäsin sitten niitä siemenestä.

Nyt ei ole pulaa harjaneilikoista,

niitä kasvaa nurmikolla ja metsänlaidassa asti.

Kaunis ja kestää leikkokukkana maljakossa kauan.

Petunia sekoitus

Kukontöyhtö Celosia cristata Plumosa

Kukkapenkin väripilkku kukontöyhtö.

Nämäkin jäänevät aika pieniksi tältä vuodelta.

Loistojasmike – Philadelphus lewisii Tähtisilmä

Tähtisilmä aloittelee kukintaansa,

mikä ei ole lähimainkaan yhtä runsasta kuin viime kesänä.

Vaan tuoksu on aivan yhtä ihana!

Huonepalsami Impatiens Balsamina

Huonepalsami (mummonpalsami) kuuluu pihan vakkari-kesäkukkiin.

Kukkii ihanasti ruusumaisin kukinnoin koko kesän.

Turkki vs. turkki :D

Kävin kysymässä Murulta, tarkenetko nyt ihan varmasti

näissä vällyissä näillä helteillä.

Vastauksena sain vain raukean katseen,

mistä päätelin että näin on hyvä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

oikein mukavaa viikon jatkoa!!

- Tuulikki

↧

Siemenkirje palautui

July 3, 2018, 7:45 am

≫ Next: Kutsu pihakierrokselle . .

≪ Previous: Kukkasia ja juhannuksen tunnelmia

Arvatkaas mitä?

Eilen palautui tammikuun lopussa alkuun laittamani siemenkirje takaisin minulle.

Kauan se olikin matkalla, mutta kyllä sen kannatti reissata

pitkin, poikin Suomenmaata aina Kotkasta Kainuuseen saakka.

Wuhuu!!

Siemenkirje oli, kuten tiesinkin, paisunut kirjeestä paketiksi. Hieno juttu. Tämähän kertoo sen, että monellakin oli siellä kotona siemenvarastossa paljon käyttämättömiä siemeniä, ja myös itse kerättyjä joita halusi antaa myös toisten iloksi ja kokeiltavaksi. Moni oli myös valmis antamaan enemmän kuin itse otti. Tämä olikin mainio tapa päästä eroon käyttämättömistä siemenistä, ja luulen että moni siellä kotona kirjeen avattuaan kiljui riemusta saadessaan pitkään himoittuja siemeniä. Joitain noista ei tavallisista kivijalkakaupoista tahdo edes löytyä, tarkemmin ajateltuna ei moniakaan.

Kerrataanpas vähän tapahtumia, eli

• Siemenkirjeen tarkoituksena oli jakaa itsellä käyttämättömiä siemeniä (kukkien, vihannesten tai monivuotisten kasvien) toisillekin. Minut tuntien itse keskityin kesäkukkiin, mutta sekaan sai tietenkin laittaa ihan mitä vaan sattui olemaan periaatteena yksi yhdestä eli jos otat yhtä lajia, laita vastaavasti jotain tilalle
• Kirje kulkee ihmiseltä ihmiselle postin mukana, sisällä olevan osanottajalistan mukaan järjestyksessä. Mukaan otin 16 bloggaajaa ilmoittautumisjärjestyksessä
• Siemenkirje oli tarkoitettu vain bloggaajien kesken kulkevaksi
• Pienoisena toivomuksena (ei missään nimessä pakollisena) postaus siemenkirjeen saapumisesta. Postauksia tulikin mukavasti silloin tällöin, aivan huippua!

Kiitos postauksista
Anni Inkalilja Love -blogista
Gitta Puutarha on kotini -blogista
Annika Pihan vuosi -blogista
Tiiu Puutarhahetki -blogista

• Postaus siemenkirjeen aloittamisesta täällä, jos haluat käydä kurkkaamassa
Nyt siis siemenkirje on palautunut takaisin aloittajalle eli minulle.

Seuraavaksi tehdään näin:
Laitan kakkoskierroksen käyntiin listassa olevien ilmoittautujien mukaan huomenna, uusia osallistujia ei oteta tälle kierrokselle.
Ensi keväälle on luvassa sitten uusi kirje tähteeksi jääneillä siemenillä ja taas ilmoittautumisjärjestyksessä, kuka bloggaaja ensiksi ehtii. Uusia otetaan mukaan.

Osallistujien lukumäärä tulee olemaan ensi vuonna huomattavasti pienempi, koska haluan siemenkirjeen hyödyn kaikille jo kasvukauden alkuun mennnessä. Siemenkirje saattaa olla sellainen, missä sääntö nro 1 kuuluu: Ota! Älä lisää. Sillä vältytään siemenpaketin suurenemisen vielä suuremmaksi.

Tämmöisiä suunnitelmia nyt, mutta JOS suunnitelmat muuttuu, eli en ehdi (lue: jaksa) laittaa uutta siemenkirjettä alulle, saatan pitää arpajaiset jossa yksi halukas saa koko tähteeksi jääneen paketin kenties laittaakseen uuden siemenkirjeketjun alulle. Siitä voin tehdä vielä kyselyn, kunhan päästään sinne asti.

Mennään tämä kakkoskierros nyt ensiksi, toivon että jokainen laittaisi kirjeen pikapikaa seuraavalle jolloin se ehtisi viimeisellekin ennenkuin maa jäätyy. Periaatteena on, että seuraavana päivänä kirje olisi jo matkalla, jos vain suinkin pystyy laittamaan. Puhelinnumeron ilmoittaminen nopeuttaisi lähetystä, mutta mikään ei estä halutessaan ilmoittamasta minun sähköpostiini puhelinnumeroaan, niin välitän sen kyllä listassa edelliselle. Ja sitten vielä - viisi osallistujaa jättää toisen kierroksen nyt väliin, joten osallistujia on vähemmän ja kirje menee sukkelammin kierroksensa.

Laitan tähän muutamia siemeniä ihan esimerkkeinä, joita mielettömän suuresta valikoimasta löysin:

* Kotilokukka
* Hämähäkkikukka
* Punavirma
* 3 eri lajia retiisiä!
* Kamomillasaunio
* Valkoinen iisoppi
* Linnunsilmä-chili
* Koruköynnös
* Keijunmekko
Kaksi viimeistä lähtevät omista siemenistä paremmin itämään, kokemuksella sanon.

Ja nyt - näillä mennään, tsadaa!!
Iloisia kirjeen rapisteluhetkiä kaikille osallistujille, sitten kun kirje omalle kohdalle saapuu, ja ne jotka eivät valitettavasti mahtuneet näille kierroksille, olkaahan kuulolla vuoden alussa - jospa silloin tärppäisi!

Kaikki postauksen kuvat siemenkirjeessä olevista erillisistä siemenpussukoista eri bloggaajilta,

suuri kiitos kaikille osallistujille ♥

- ja eikun uudelle kierrokselle - ketkä vielä ovat mukana - täältä tullaan!!

Iloisin siemenkirjeterveisin

Tuulikki

↧

Kutsu pihakierrokselle . .

July 18, 2018, 9:50 am

≫ Next: Minun kesäni -haaste

≪ Previous: Siemenkirje palautui

. . tule mukaan!

Tämä polku vie yläpihalle.

Samoin tämä.

Tässä kellarin vieressä kulkee yleisemmin käytetty polku yläpihalle,

tai oikeammin se mitä käytetään kun johonkin lähdemme.

Yläpihan mummonmökin pihapiiriä.

Kuten lukijat muistavat, mökin pihapiirissä on myös

kesäkanala Allille, Armille, Anitalle ja Annelille.

Talvet ne viettävät mökkiin rakennetussa tilassa.

Kanalan takana varjossa on hyvä viettää päivän kuumin hetki.

Anita, 9 kk

Alli, 5 v

Kasvihuoneessa tomaatit ja paprikat alkavat tuottaa satoa,

itse asiassa onkin jo jonkin aikaa niitä maisteltu.

Green Envy

Heartbreaker

Kirsikkatomaatti Supersweet

Pihvitomaatti Marmande

Paprika California Wonder

Paprika Californian Wonder

Chilipaprika Anaheim

Tulikukka

Keijunmekko

Sinitähtönen

Ryhmäsamettikukka Disco Red

Ryhmäsamettikuka Strawberry Blonde

Kissoille Missi ja Muru 17 v

jätän pihalle joihinkin kohtiin kipposen vettä.

Eri petunialajikkeita

Petunia Picobella, lobelia

Punaväriminttu

Isosamettikukka Vanilla

Daalia Sneezy

Heliotrooppi

Pikkupetunia Crave Strawberry Star

Ruskolilja

Tsinnia Zahara

Ahkeraliisa

Verenpisara Cecile

Tykätään lähteä ukkelin kanssa järvelle, vaikka

verkoille tai ihan vaan uistelemaan.

Kauniita heijastuksia.

Eikös tekisi mieli köllähtää tähän päivä-unosille?

Kiitos kun jaksoit olla pihakierroksella mukana!

Nautitaan auringosta, kesätuulesta

ja kestetään myös tämä ihan mahdoton helle.

On mitä talvella sitten muistella :D

Eilen mittasin järviveden lämpötilaksi plus 27 astetta.

Taisi tulla ennätys ainakin omille mittauksilleni.

Näihin kuviin ja tunnelmiin

oikein hyvää kesänjatkoa.

* Tuulikki *

↧

Minun kesäni -haaste

July 22, 2018, 12:26 pm

≫ Next: Keskikesän ilotulitusta

≪ Previous: Kutsu pihakierrokselle . .

Otin kiinni kesähaasteesta, mikä on kiertänyt nyt kesän aikaan monissa blogeissa. Nyt koppasin sen Ronja Ryövärintytär-blogista. Ronjan vastaukset ei niin helppoihin kysymyksiin löydät täältä. Nämä tämmöiset joko-tai -kysymykset aiheuttavat vähän miettimistä, mutta koitan saada vastattua niin että valitsen jommankumman.

Lippis vai lierihattu?

- Ilman muuta lierihattu, ainakin helteellä.

Mato-onki vai golfmaila?

- Mato-onkea olen kädessäni useammin pitänyt kuin golfmailaa.

Siis golfia en ole koskaan pelannut, mutta onkimisesta tykkään!

Pehmis vai jäätelöpallo?

- Onpas vaikea kun molemmat suurta herkkua.

Sanotaan kuitenkin jäätelöpallo, ja oikein suuri!!

Kesällä syön jäätelöä ilman omantunnontuskia,

enkä laske mitään kaloreita.

Palju vai järvivesi?

- En ole koskaan oikein ymmärtänyt paljussa olemista,

varsinkin jos on sauna ja järvi käytettävissä.

Jos on joskus mahdollisuus käydä paljussa, ilman muuta kokeilen.

Vastaan kuitenkin järvivesi.

Grilliherkut vai kesäkeitto?

- Grilliherkut.

Myös kesäkeitto maistuisi, mutta ei niin usein.

Mökki vai teltta?

- Mökki olisi ihana -

teltta-ajat ovat mennyttä aikaa,

mutta hauskaa on telttailukin.

Vastaan mökki.

Varjo vai auringonpaiste?

- Ilman muuta auringonpaiste,

vaikka saankin aurinkoihottumaa.

Olen aika sitkeä kestämään hellettä ja kuumuutta,

joten kolmenkymmenen asteen hellekään ei ole minulle kauhistus.

Koko talven ja kevään sitä odottaa valoisaa aikaa ja aurinkoa,

ja silloin kun se on, on siitä mielestäni nautittava ihan täysillä!

Kesäsade vai kesätuuli?

- Vaikka kevyt kesäsade onkin niin tarpeellinen kaikelle kasvillisuudelle,

niin kallistun kuitenkin kesätuulen puolelle - ahh ihana kevyt, lempeä kesätuuli :)

Lavatanssit vai festarit?

- Hmm, ehkä festarit,

tai lavatansseissakin on kyllä mukava tunnelma.

Roadtrip vai riippumatto?

- Nyt oikein kiireisen heinäkuun jälkeen

loikoilisin mieluummin riippumatossa.

Hiirenkorvat vai syreenintuoksu?

Hiirenkorvat - rakastan kevättä, luonnon heräämistä!

Tämmöisiä olivat kysymykset,

ja minun vastaukseni.

Ja hei -

oletko jo saanut tämän haasteen?

Jos et, otatko kopin?

Lempeää, hempeää heinäkuuta

Sinulle, ystäväni ❤️

↧

Keskikesän ilotulitusta

August 2, 2018, 1:15 pm

≫ Next: Elokuun alun kukkakimara ja vähän muutakin

≪ Previous: Minun kesäni -haaste

Vaikka kesä väistämättä lähenee syksyä, minulle vielä tämä elokuun alku on ihan täyttä kesää. Ja ihan varmasti kaikille muillekin - kesän tahtoisi jatkuvan pitkään, vielä elokuun lopulle. Silloin voisi antaa syksylle luvan tulla. Tämän kesän kuivuuden, sateettomuuden takia moni kukkanen on ainakin täällä jäänyt kasvultaan pienikokoiseksi. Köynnöksistä esimerkiksi mustasilmäsusanna ja keijunmekko kärsivät alkukesän kuivuudesta ja kovasta tuulesta. Kelloköynnös sensijaan on vähät välittänyt vaihtelevista säistä, samoin ruusupapu kasvaa nyt kohisten.
Pelargoni tykkää tunnetusti lämpimästä, eikä ole kuivahtamisesta moksiskaan. Yritin etsiä pelargonioille kaikenlaisia syvempiä aluslautasia sun muita astioita, jotta niitä ei tarvitse ihan joka päivä kastella vaan saa täyttää aluslautasenkin täyteen. Niille ehdin mullat vaihtaa vasta kesäkuun puolenvälin paikkeilla, joten kukintaa on odotettaviss myöhäiseen syksyyn. Kukkanuppuja alkaa nyt nimittäin olla valtavasti, koska vaihdoin lannoitejauheen vähän enemmän ytyä antavaan lannoitteeseen, nimittäin kanankakkarakeisiin jotka liotan veteen. Kuvat otettu eilen illalla, josta syystä kuvat kai näyttävät kirkkaammilta. Kuvia en muokkaa koskaan muuten kuin rajaamalla tai kokoa muuttamalla.

Tämän kesän hassunkurisiin istutuksiin värien puolesta kuuluu etualalla vanhassa kaivonrenkaassa kasvavat värinokkonen ja huonepalsami. Jälkimmäisen värityksestä ei ollut aavistustakaan taimena, joten sokkona istutin ne kirjopeipin kanssa yhteen. Tulos on vähintäänkin.. hmm..

Krassi ei tuottanut pettymystä tänäkään vuonna.

Nukenkauluksen sinistä kukintaa. Tätä kukkaa ei tarvitse onneksi nyppiä.

Ahkeraliisoja keskipihan oleskelutilassa. Kesä ei ollut kovin hyvä näille, monessa kasvissa on jonkinlaista härmää, enkä saa sitä ainakaan mäntysuopaliuoksella pois. Mietin oisikohan ilman kuivuus syynä siihen. Alapihan kosteammalla paikalla kun härmää ei ole kuk Varmaan on heitettävä muutama kukkanen pois.

Kelloköynnös luikertelee tien vierustan lauta-aidan raoissa.

Nyt tällä kertaa tuli tämmöinen vähän lyhyempi postaus, käytin niitä kuvia mitkä kävin tuossa iltasella nappaamassa. Heinäkuu oli minulla tosi kiireinen töissä kesälomien vuoksi, joten en todellakaan ehtinyt tai jaksanut illalla koneella näpytellä. Kukkasia sen sijaan kävin kuvailemassa ja tallentamassa arkistoon. Niitä on sitten talviaikaan mukava katsella.

Kirjoittelen tätä melkein yömyöhään torstai-iltana tabletilla, mikä on jotenkin hankalaa koska teksti tahtoo hyppiä mihin tahansa ja täytyy mennä esikatseluun katsomaan, missä se oikeasti sijaitsee. En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. Pöytäkoneella ei ole mitään vaikeuksia, höh.

Onneksi huomenna on vapaapäivä, ja aikaa vain itselle jolloin pääsen pitkästä aikaa hoivailemaan

kukkasia ihan koko päivän, niin ainakin olen suunnitellut.

Toivottelen kaikille lukijoille oikein leppoisaa viikonlopun odotusta, toivottavasti nämä hankalat helteet eivät kovin paljoa haittaa elämää.

Tuulikki

↧

Elokuun alun kukkakimara ja vähän muutakin

August 14, 2018, 9:00 am

≫ Next: Tomaattisadon vertailu eli siemenkylvöjen tilinpäätös 2018

≪ Previous: Keskikesän ilotulitusta

Nyt on kesä edennyt jo sadonkorjuun aikaan, eipä jaksaisi uskoa että kukoistavin kesä on takanapäin. Vaan vielä on kesää jäljellä, ainakin mitä on kukkasiin uskominen. Muutama syyskukkija - kesäpäivänhattu ja asteri ovat aukaisseet nuppunsa, siis syksyä kohti mennään. Daaliat ovat vielä nuppu-asteella, joten postaus niistä sitten myöhemmin.
Kävinpä äsken kuvailemassa pihan kukkijoita itselleni muistiin, ja jos näistä on toisillekin iloa, niin hyvä juttu!

Vaahtera-aulio Abutilon x Hybridum

Yksi rakkaimmista sisäkukkiin luokiteltavista kukkasista on minulle vaahtera-aulio. Näitä olen kasvatellut vuosia, värien suhteen aika huonolla menestyksellä. Kaikki taimeksi varttuneet ovat olleet vaaleanpunaisia, vaikka värisekoitus-pussissa luvataan olevan myös keltaista, jota väriä himoitsen. Mutta kaunis on myös tämä vaaleanpunainen. Tätä en pidä talvella sisäkukkana, vaan talvehtii pelargonioiden sun muiden kanssa talvetushuoneessa.

Kelloköynnös Cobaea scandens

Hämähäkkikukka Cleome hassleriana

Auringonkukka Helianthus annuus

Kesäpäivänhattu Rudbeckia hirta

Ryhmäsamettikukka Strawberry Blonde

Ahkeraliisoja (Impatiens walleriana) eri paikoissa

Alapihan ahkeraliisa-kukintaa metsän siimeksessä,

siellä missä mikään muu kesäkukka ei oikein tahdo menestyä.

Krasseja eri paikoissa

Petunia Cascade

Pikkupetunia Crave Strawberry Star

Tulikruunu Lantana Camara

Ruusupapu Phaseolus coccineus

Kasvihuoneen tomaatteja tulee napsittua suoraan -

varsinkin kirsikkatomaatit katoavat sitä mukaa kun kypsyvät.

Pensastomaatti Heartbreaker

Rosella

Moneymaker

Yksi satoisimmista tomaattilajikkeista lienee tämä Moneymaker.

Tätä en olekaan kasvattanut vuosiin, enkä ehkä olisi nytkään

laittanut, mutta sain siemenpussin Espanjan tuliaisina,

joten multiin vain.

Toivon nyt pikaista kypsymistä näille.

Mitäs niitä kypsymisenedistämis- kikkoja nyt olikaan ..

Tigerella

Brandywine

Ihan mahdottoman kookas pihvitomaatti.

Nyt nämä pitäisi saada kypsymään pikaisesti, joten

alanpa poistamaan lehtiä. Latva onkin katkaistu

jo ajat sitten.

Eka kertaa kokeilussa.

Marmande

Pihvitomaattina todella maukas ja mehukas,

suosikkini viime vuodelta.

Kesäomenasta (lajia en muista) riittää rouskutettavaa pitkäksi aikaa, mutta kooltaan ovat aika minimaalisia joten sose/hillo-omeniksi niistä ei nyt taida olla.

Talviomena Antonovka tekee ihan hyvän sadon tänä vuonna.

Puu on viiden vuoden ikäinen ja nyt on suurin sato koskaan. Näistä saan varmasti kellariin säilytettäväksi, paperin sisään käärittyinä maukkaita piirakkaomenoita alkutalveksi. Nam etukäteen :D

Muita pihan kukkijoita:

Kallionauhus (Ligularia dentata)

Kanadanpiisku Solidago canadensis

Kultapallo Rudbeckia laciniata

Tämä on peräisin lapsuuskotini pihamaalta.

Mainio leikkokukka, kestää hyvänä pitkään.

The Fairy

Maanpeittoruusu The Fairy istutettuna ruukkuun,

vien talveksi kellariin.

Loistokärhö Hagley Hybrid

Kärhö, nimen olen hukannut

Nämä kaksi kärhöä kasvavat ruukuissa.

Vien ne talveksi kellariin.

Lopuksi vielä muutama kuva,

sunnuntaina sateen jälkeen otettuja.

Mukavaa, kun jaksoit lukea ja katsella loppuun asti :D

Toivottelen nyt sinulle oikein leppoisaa viikon jatkoa!!

❤️ Tuulikki ❤️

↧

Tomaattisadon vertailu eli siemenkylvöjen tilinpäätös 2018

August 19, 2018, 7:10 am

≫ Next: Pihan rajausta lauta-aidalla - Kun mieli muuttuu

≪ Previous: Elokuun alun kukkakimara ja vähän muutakin

Minulla on tapana tehdä vuosittain jonkunlainen kooste tomaattikasvatuksistani. Tänä vuonna olen kuitenkin jo joistain lajeista kirjoitellutkin, mutta kertauksena itselleni laitan kaikki kylvämäni luettelon muotoon, josta ensi keväänä on helppo katsoa miten mikäkin laji kasvoi ja voi sen perusteella tehdä taas kylvöjä. Nyt olen siis päässyt maistamaan jokaista yhtätoista tomaattilajiketta, ja tekemään vertailuja.

Kirsikkatomaatti Supersweet

Tämä ihana tomaattilajike, makoisa, makea ja runsassatoinen. Lunastaa jatkopaikkansa Tuulikin kasvihuoneessa joka vuosi aina yhä uudelleen.

Tätä oli tarkoitus laittaa viime vuonnakin, mutta siemenpussissa olikin harmikseni jotain muita siemeniä, joten uusintakylvöstä en sitten laittanut. Mainio napostelutomaatti.

Kirsikkatomaatti Gardener´s Delight

Kävin kurkkaamassa mitä olin viime vuonna kirjoittanut tästä tomaatista. Taisin ylistää tätä oikein herkkutomaatiksi, ja sitähän se varmasti olikin, viime vuonna siis. Mikähän nyt oli syynä, kun mainioista säistä huolimatta maku oli melkeinpä mitäänsanomaton. Jännä juttu. Säilyttää kuitenkin paikkansa yhtenä lajikkeista, ainakin nimensä perusteella.

Pensastomaatti Heartbreaker

Tätä kasvatin yhden kappaleen vähän aikaisemmin viime talvena (Kylvin tammikuussa), ja sitten toisen maaliskuulla. Hyvä ratkaisu - sain maistella tomaatteja jo huhtikuussa. Ja lajikkeena kun oli matalakasvuinen pensastomaatti, ei ongelmia tullut kasvin koon puoleen. Tätä laitan taatusti samoin ensi vuonnakin, suosittelen muillekin! Maku ei ollut kuitenkaan läheskään yhtä makea kuin viime vuonna - vaikka sään puolesta olisi luullut! - muistan nimittäin maun kuin eilisen päivän.

Runkotomaatti Tigerella

Tätä kuvaillaan aikaiseksi ja satoisaksi kasvihuonetomaatiksi, mutta en tiedä . . Kivannäköinen päältä, mutta ehkä tämä on kuitenkin ihan tavanomaisiin makunsa puoleen luokiteltava tomaatti. Jatkoon kuitenkin menee, ehkä yhdellä kappaleella ensi vuonna. Paikkoja on jaossa kahdellekymmenellekahdelle, joten paikkoja varaan reilummin vain kaikkein parhaimmille..

Pihvitomaatti Marmande

Tätä kasvatin myös viime vuonna, ja osoittautui kypsyessään oikein mehukkaaksi, täyteläiseksi maultaan. Mainio leivän päälle siivuna, joka-aamuinen rituaali vuodesta toiseen - ilman tomaattileipää ei aamu lähde kunnolla käyntiin. Lämmin kesä aikaisti kypsymistä ja maistiaisia sain jo heinäkuussa.

Kirsikkatomaatti Golden Bumble Bee

Tätä kylvin vähän epäuskoisena keväällä, miettien sen makua, hmm. Hyvä tomaatti muuten, mutta maku nyt ei ollut sitten kovin ihmeellinen tänäkään vuonna, joten taidan antaa loput siemenet kiertoon. Kaunis marmorikuviointi tällä.

Runkotomaatti Moneymaker

"Terve, keskiaikainen runkotomaatti" - näin kuvailtiin tämän tomaatin esittelyssä jossain. Helppo uskoa, on todella runsassatoinen perustomaatti. Jos kasvattaisin vain yhtä lajiketta, se olisi varmastikin tämä. Haluan kuitenkin kasvattaa ja vertailla joka vuosi erilaisia ja -makuisia tomaattilajikkeita ilman että etsisin sitä lopullista, oikeaa tai parasta. Lajikkeitahan kehitellään koko ajan lisää. Olen huomaavinani että samat lajit maistuvat joka vuosi vähän erilaiselta, varmaan sää on siihen suurin vaikuttava tekijä.

Tätä nähdään siis jatkossakin kasvihuoneessani, ei ole mitään syytä jättää tätä pois. Mutta vain yksi tai kaksi tainta riittää.

Moneymaker

Kirsikkatomaatti Cherrola

Nimensä mukaisesti tätä luulisi makeaksi, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut. Voisi vaikka olla jatkossa kirsikkatomaattien sarjassa, ehkä.

Brandywine

Pihvitomaatti Brandywine

Tätä kasvatin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Tomaatin ulkonäkö on hämäävän samea, kypsymisastetta oli vaikea havaita. Maku oli mieto, melkein mitäänsanomaton mutta mehukas se oli. Jätän tämän paikan toiselle pihvitomaatille, Marmandille.

Runkotomaatti Green Envy

Kivipellon Sailan suosittelemana laitoin tätä oikein suurella mielenkiinnolla. Taisin saada häneltä myös näiden siemenet, kiitos Saila!! Olipa mukavaa kasvatella näitä, ja hei - yllätyksenä olikin näiden maku! Aivan ihanan makuinen vihreä sisältä oleva tomaatti. Kypsyessään muuttui päältä keltaiseksi, mutta sisus pysyi kirkkaan vihreänä. Jollain lailla ei muistuttanut tomaatin makua ollenkaan, vaan minulle tuli lähinnä mieleen keltainen karviainen. Tätä tomaattia on ylistetty oikein maukkaaksi, ja sitä se totta tosiaan olikin! Tätä täytyy laittaa lisää ensi vuonna, nyt oli vain kaksi tainta. Siis jatkoon, ja ehdottomasti!

Kirsikkatomaatti Rosella

Kaikkein viimeisimpänä on kaikkein parhaimmaksi raadin (= minä) nimeämä tämä täyteläinen, oikein makea ja makoisa kirsikkatomaatti Rosella. Tämä on myös melko satoisa ja tomaatteja on saatu maisteltua jo hyvän aikaa. Eli tämä on tämänvuotisten tomaattien paras, ja ehkä paras kaikista ikinä. Kannattaa kokeilla, itse laitan tätä takuuvarmasti myös ensi vuonna.

Näin on tämänkin vuoden tomaattihommeli saatu päätökseen, mutta tomaattien kasvatus, kypsyttely, hoito ja maistelut jatkuvat vielä hyvän aikaa, onhan vasta alkusyksy ja toivottavasti oikein paljon kauniita, aurinkoisia ja lämpimiä päiviä jäljellä!

Mukavaa elokuista viikkoa kaikille!

↧

Pihan rajausta lauta-aidalla - Kun mieli muuttuu

August 27, 2018, 11:30 am

≫ Next: Lempikukkani-haaste

≪ Previous: Tomaattisadon vertailu eli siemenkylvöjen tilinpäätös 2018

Piha-aluetta rajaa maantiestä lauta-aita,

jonka molemmin puolin on kukkapenkki.

Pihan puolella aitaa on perennoista punaväriminttua,

harmaamalvikkia, alppikärhö ja kuolanpioni.

Myös kesäkukkia ja daalioita istutin sinne keväällä.

26.7.2018
Kukkasia lauta-aidan päädyssä

Heinäkuu 2018
Punaväriminttu kukkii

Alla sitten kuvat tien puolelta.

Tässä aidan edustalla (tai siis takana pihaan nähden) on toissa syksynä istutettuja tarhapäivänliljoja,

jotka sinnittelivät viime vuonna krassien seassa. Viime keväänä tuli vain sellainen tuntu että tähän kohtaan tulee krassia, vaikka päivänliljojen penkkihän se oli. Hyvin selvisivät "aluskasveina".

Näitä on kaikkiaan yhdeksän kappaleen rivistö tässä.

Tarhapäivänlilja Pink Damask

Kukka tällä kasvilla on kaunis, mutta kuitenkin melko vaatimaton.

Ajattelin tässä kohden enemmänkin kasvin muotoa kuin kukintaa.

Sitä paitsi tämä aidan puoli on varjon puolella,

vaikka istutinkin siihen päivänliljoja.

Aikaisemmin tässä on ollut kymmenen kultanauhusta varmaan kymmenen vuoden ajan,

sitten maanpeittoruusua The Fairy,

muutamana kesänä krassia ja nyt näitä päivänliljoja.

Joten vaihtelua on ollut.

Kultanauhukset siirsin alapihan äärimmäiseen laitaan metsän reunaan,

missä ne ovat viihtyneet paremmin.

Ruusuista jäi toisen talven jälkeen henkiin kolme kappaletta,

joita olen sen jälkeen kasvatellut ruukuissa,

mitkä vien talveksi kellariin.

Toivon että tämän rivistön kokeilut jäävät tähän, ja

nämä olisivat ne lopulliset kasvit tässä.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi kolmekymmentä vuotta

talon ja pihan rakentamisesta,

joten useita kasveja olen pyöritellyt siellä ja täällä,

eivätkä kaikki vieläkään välttämättä ole löytäneet paikkaansa.

Kelloköynnös aivan villiintyi syksyä kohden,

kukkia on jokunen tullut kesän mittaan,

mutta tämä puoli aidasta on pohjoiseen päin,

joten kukat ovat enimmäkseen toisella puolella.

Ojan ja kukkapenkin välinen raja on vielä mietinnässä -

laitanko siihen jonkinlaisen reunanauhan vai jätänkö noin.

Kelloköynnöstä varmaan laitan vain pari tainta tulevina vuosina tähän kasvamaan kesäksi -

nyt siinä on muistaakseni yhteensä viisi.

Aidan loppupäässä maasta paljastui iso kivi

joten toiseksi viimeisen päivänliljan kohdalla jouduin

istuttamaan seuraavan kymmenen senttiä lähemmäksi edellistä.

Toivottavasti eroa ei huomaa kasvin kasvettua täysikokoiseksi.

Kun rakentaa pihan metsämaahan,

yllätyksiltä ei voi välttyä,

eikä isoja kiviä aleta siirtelemään kukkapenkkien tieltä,

mieluummin toisin päin.

Vielä on kukkasia jäljellä,

alla muutama kuva daalioista ja yhdestä auringonkukasta.

Dahlia Grazy Love

Dahlia Classic Swanlake

Dahlia Melody Fanfare

Dahlia Sneezy

Dahlia Smokey

Vielä olisi muutama pienempi keväällä ostettu daalia, mutta kukkia niistä saan vielä odotella. Juurakot olivat ostaessa pienehköjä, joten saavat kerätä maassa kokoa ja voimia ensi kesälle.

Pihvitomaatti Marmande

Ja nyt toivottelen kaikille oikein leppoisaa elokuun viimeistä viikkoa -

syksy kolkuttelee pian, mutta näyttäisi näitä ihania alkusyksyn aurinkoisia, lämpimiä päiviä riittävän vielä. Nautitaan!

↧

Lempikukkani-haaste

August 29, 2018, 11:41 am

≫ Next: Siementen keruuta

≪ Previous: Pihan rajausta lauta-aidalla - Kun mieli muuttuu

Between Rikkaruohoelämää -blogista antoi minulle Maatiaiskanasen elämää -blogin liikkeelle laittaman haasteen, jossa voi esitellä oman lempikukkansa tai useammankin.
Monelle saattaa lempikukan valinta olla mahdoton tehtävä, mutta jostain syystä minulle se oli helppoakin helpompaa. Ei tarvinnut kauaa miettiä. Selvä oli myös se, että se on itse kasvatettu, tällä kertaa ei kuitenkaan siemenestä vaan pistokkaasta. Sen sain kirjeessä eräältä some-puutarhaystävältä, Raijalta, vuonna 2015.

Jo sana lempikukkani herätti tunteen, että se on nimenomaan kesäkukka, joka mieluusti kukkii koko kesän. Monivuotisissa perennoissa on myös niin kauniita kukkasia, esim krookukset keväällä, samoin kuin lumipalloheisi jota suorastaan rakastan, myös loistojasmike Tähtisilmä on äärettömän kaunis. Myöhemmin kukkivat särkyneetsydämet, unikot, erilaiset liljat, tulppaanit, lista on pitkä. Oikeastaan kaikki pihalla olevat ovat lemppareita joista parasta on todella vaikea valita. Siis lemppari on aina kulloinkin kukassa oleva.
Tämä valitsemani lempparikasvi on ruukussa kasvava huonekasveiksi kuuluva mutta talvetettava kasvi.

Ihastuin kukkaan oitis sen nupun auettua,

ja tuntuu ettei sen vertaista ole olemassakaan.

Kiinnyn helpommin kukkasiin,

joiden kasvatukseen olen itse osallistunut

joko siemenestä tai pistokkaasta kasvattamalla.

No, jos nyt kiintymyksestä voi tässä yhteydessä puhua,

mutta kumminkin.

Kaupan valmiit kukkaset ovat kauniita mutta eivät ne sävähdytä suuresti,

eikä niillä ole minulle samanlaista arvoa.

Itse kasvatetut ovat erityisiä.

Tästä lempparikukastani olen ottanut muutamana keväänä

latvapistokkaita varmistaakseni sen jatkuvuuden.

Onneksi talvetus on kuitenkin onnistunut niin hyvin

että pelko emokasvin menetyksestä on ollut turha.

Lempikukkani on siis

verenpisara

Fuchsia Cecile

Aiempi postaus tästä kukkasesta löytyy täältä,

jos haluat käydä kurkkaamassa.

Muita erityisiä kukkasia ovat itse kasvatettuja siemenestä eli nämä ihanuudet:

Vaahtera-aulio Abutilon x hybridum

Kirjotulikruunu Lantana Camara

Jaloakileija Aquilegia Mc Kana

Kelloköynnös Cobaea scandens

Kauneimman kukan tunnistaa siitä, kun sen nähdessään huudahtaa ääneen: Voi jestas kuinka kaunis!
Eikö se mene vähän noin?

Kiitos Between tästä haasteesta, oli ilo ottaa se vastaan!!

Haasteeseen haluaisin ottaa mukaan kolme seuraavaa bloggaajaa:

Pihapiian tontin Jaana
Paleredrose
Rannanpihan Ulla

Haaste on vapaaehtoinen, ja paineita sen toteuttamiseen ei tarvitse ottaa ja sen voi toteuttaa milloin vain itselle sopivana ajankohtana.

↧

Siementen keruuta

September 4, 2018, 12:21 pm

≫ Next: Tavallista elämää + kirja-arvonta

≪ Previous: Lempikukkani-haaste

Tänä vuonna aloitin siementen keruun kesäkukkien osalta huonepalsamilla (Impatiens balsamina) eli sillä vanhalla kunnon mummonpalsamilla. Tämän kukan ominaisuuksiin kuuluu siementen kypsyttyä niiden kimpoaminen siemenkodasta itsekseen metrinkin päähän. Tätä ei pidä sekoittaa samaa sukua olevaan jättipalsamiin, jonka siemenet säilyttävät itävyytensä Suomen talvessa. Huonepalsami on siis nimensä mukaisesti yksivuotinen kesäkukka, jota ennen vanhaan kasvatettiin huonekasvina.
Keräsin siemenkodat varovasti kämmenen sisään ja laitoin samantien muovipussiin. Ravistelin sitten pussia voimakkaasti, jolloin sain kodat poksahtamaan muovipussin sisään. Koska siemenet ovat sen verran suuria, oli helpompi kerätä siemenet roskien seasta, kuin roskat siemenistä. Viime vuonna kasvatin kukkani siemensekoituksesta, ja nyt halusin eritellä kaikki värit eli punaisen, lilan, valkoisen ja vaaleanpunaisen erikseen.

Palsami on siitä mukava kasvi, että se kukkii koko kesän. Korkeutta sillä on noin 60-80cm, joskus voi kasvaa jopa metrinkin korkeaksi. Tämä on vakiokasvini puutarhassa sekä ruukuissa että avomaalle istutettuna.

Ahkeraliisa (Impatiens walleriana) kuuluu myös

palsamien sukuun,

joten senkin siemenet poksahtelevat ympäriinsä kypsyessään.

Vikkelä täytyy olla, jotta saa edes vähäsen kerättyä siemeniä.

Tätäkin keräsin erikseen valkoisena, pinkkinä ja punaisena mutta

jossain vaiheessa kupit, kipot ja laput menivät sekaisin

joten yhdistin sitten kaikki samalle lautaselle kuivumaan.

Tässä vähäsen kahdenlaista krassia, Strawberry Blonde- samettikukkaa

sekä ahkeraliisaa.

Vielä olisi tarkoitus kerätä ainakin keijunmekosta, tulikruunusta, mustasilmästä,

sinitähtösestä sekä ruusupavuista siemeniä. Krassien kohdalla olen ollut

omavarainen jo varmaan parikymmentä vuotta, mutta tänä kesänä minulla oli lisäksi

kahta erilaista lajiketta mitkä tahdon lisäykseen.

Nyt vielä jotain muuta höpinää . .

Pyrstö kuuluu Annelille, sitten on Anita ja takana Alli.
Armilla oli jotain tärkeää tekemistä,
kun ei joutanut kuvaan.

Nyt kun yöt ovat olleet tosi lämpimiä,

ovat tipuset saaneet olla ulkotarhassa yötä.

Illalla menen kahdeksan maissa tarkistamaan orrella olevan tipurivistön,

ovatko kaikki tallella -

no ei kuitenkaan ole nimenhuutoa ;D

Tämmöinen pikkuinen postaus tällä kertaa -

- eli ei tämän kummempaa.

Aamusella on mukavaa ihailla usvaista maisemaa.

Mukavia alkusyksyn päiviä kaikille lukijoille!

* Tuulikki *

↧

Tavallista elämää + kirja-arvonta

September 13, 2018, 3:41 am

≫ Next: Kirja-arvonnan voittaja

≪ Previous: Siementen keruuta

Kevään korvalla sain palautetta eräältä lukijalta (ei bloggaaja) liian positiivisesta linjasta postauksissa - ”. . eihän elämä voi olla vain yhtä ihanuutta, autuutta, päivänpaistetta ja hyvää oloa, takana täytyy olla jotain muuta . .”

Tämäntapainen viesti - sanamuotoa en muista mutta meni jotenkin noin - jäi mietityttämään olenko kenties ollut postauksissani liian yltiöpositiivinen. En ole, mielestäni. Blogini sisältää runsaasti kukkakuvia jotka edustavat elämän kauneutta, ja toivottavasti sitä, ettei kaikki ole itsestäänselvää elämässä, vaan jokaisen kukkasenkin takaa löytyy jonkinlainen määrä työtä, ja paljon suunnittelua sekä rahanmenoakin.

Mutta päällimmäisenä on ilo, kasvatuksen ilo. Siksihän sitä näitä juttuja jaksaakin tehdä. Tämä blogi ei käsittele kaikkia elämän osa-alueita, enkä usko että kenenkään muunkaan. Olisi liian laaja-alaista ottaa kaikki elämän osa-alueet mukaan, melkein mahdotonta. Siksi olen rajannut tämän blogini puutarhapainotteiseksi, jota se suurimmaksi osaksi onkin. Elän ihan tavallista työssäkäyvän ihmisen arkea, joten mitään ihmejuttuja ei oikeastaan elämässäni edes tapahdu.

Hienoa, että blogimaailmassa

on niin paljon erilaisia blogeja,

ja aivan varmasti jokainen niistä

on kirjoittajansa näköinen.

Jotkut arkiset asiatkin ovat juhlaa, esimerkiksi kun on pitkään suunnitellut tekevänsä jotain
mieleistä, mutta aikaa ei kertakaikkiaan arjesta ole liiennyt. Eikä aina jaksakaan, eikä tarvitsekaan jaksaa. Sellaisista asioista on mielekästä tehdä postaus.

Onni löytyy arjesta. Sitä ei tarvitse lähteä erikseen etsimään. Minulla elämän perusasiat
ovat hyvin - tarvitsenko enempää? Mitä ajattelet tämmöisistä lauseista?

Ja nyt niihin arkisiin asioihin. Tänään(kin) ajattelin laitella kuvia tavallisesta arjestani, ja tokihan muutama kukkakuvakin joukkoon eksyi.

Olen pitkin syksyä jemmannut keräämiäni marjoja pakasteeseen mehuksi keittämistä varten. Tänä syksynä en säilö mehuja lasipulloihin kellariin, vaan pakastan. Siis pakastetut marjat takaisin pakkaseen mehuksi keitettyinä. Ei kuulosta vitamiinien kannalta ihan järkevältä, mutta parempi näin kuin että marjat olisivat jääneet pensaisiin lintujen syötäviksi. Lisäksi marjoista irtoaa mehu paremmin, kun ne on ensin pakastettu.

Tänään olikin se suunniteltu päivä, vapaapäivä töistä. Aamusella keittelin kotona kattilallisen
puolukkahilloa, sitten hipsin ylämökkiin mehua keittelemään, mukana radio, eväät ja sokerit.
Edellisiltana olinkin jo varannut kaikki muut tarvittavat välineet hollille. Täällä on mehustimen pohjaan sopivampi hellan levy, joten sähköä säästyy, lisäksi vesi tulee omasta kaivosta vaikka tässä hommassa veden kulutus ei olekaan suuri.

Puolukoita tuntuu olevan ainakin täälläpäin ihan hurjasti, joten ehkä vähän myöhemmin kerään ja
keitän niistä lisää mehua.

Tänään on kovin myrskyinen päivä, joten toivon ettei sähköt katkea. Silloin on vaan kerättävä kimpsut ja kampsut ja lähdettävä kotimökkiin puulieden ääreen. Toivottavasti niin ei käy. Kirjoittelen tätä mehustuksen lomassa, koska tässä on mukavasti aikaa.

* *

Ja nyt sitten toiseen aiheeseen, eli arvontaan.
Arvonnan säännöt:

* Arvontaan osallistuvat vain blogini kirjautuneet lukijat. Lukijaksi pääsee myös arvonnan aikana blogin sivupalkista kohdasta ”lukijat”. Yksi arpa/kirjautunut lukija.
*. Arvonta alkaa nyt ja päättyy viikon päästä torstaina 20.9.2018
*. Palkinto postitetaan vain Suomeen.
* Voittajan yhteystiedot löytyvät toivottavasti blogista, tai muuten vastauksesta.
* Kommenttikenttään toivon (ei pakollinen) mielipiteen, ja kysymys kuuluu: Millainen on hyvä blogi?

Palkintona ruokatoimittaja, -valokuvaaja, jauhopeukalo ja bloggaaja Mari Moilasen ”Taikinakirja”.

Miltäs kuulostaa

mustikkaleipävanukas?

tiramisulotta?

appelsiiniritarit tai

punajuuripiiras ?

Kirjan kuvaus takakannesta:
Piirakoita, pannukakkuja, leipävanukkaita ja vaikka mitä muuta. Taikinakirja tarjoaa kekseliäitä luottoreseptejä arkeen ja juhlaan. Maistuvia herkkuja voi kirjan ohjeilla tehdä moneen makuun, sillä samasta taikinasta muokataan niin suolaista kuin makeaa erikoisruokavalioita noudattamalla.
Kirja on itse ostettu eikä ole maksettu mainos.

Mukavaa viikon jatkoa, ja onnea kaikille arvontaan osallistuneille!

↧

Kirja-arvonnan voittaja

September 20, 2018, 11:45 am

≫ Next: Haaste: Millainen puutarhuri olet?

≪ Previous: Tavallista elämää + kirja-arvonta

Viikko sitten postauksen toisena aiheena oli erään lukijan näkökohta koskien blogien positiivisuutta, noin niinkuin yleisellä tasolla. Sain paljon vastauksia ja näkökantoja asiaan, eli lähestulkoon jokaisessa vastauksessa peräänkuulutettiin bloggaajan positiivista asennetta elämään - positiivisuutta ei ole koskaan liikaa. Sekin mainittiin, ettei positiivisuus sulje pois elämän epämiellyttäviä puolia kuten vaikeuksia ja huolia, eikä myöskään toisin päin. Kaikki kuuluvat elämän kirjoon.
(Kuvat otettu tänään iltapäivällä)

Nostan kommenteista esiin yhden,

jossa kiteytyy oivallisesti

positiivinen ote elämään.

Hankalienkin asioiden keskellä

voi nähdä kauneutta ympärillä

ja toisten onnenhetkistä iloitseminen

saa omankin mielen onnellisemmaksi.

- Kiitos, SariHanne

Postauksen toisessa osassa kyselin millainen on hyvä blogi. Siihenkin sain vastauksia paljon - aihe on bloggaajien keskuudessa varmasti paljon mietitty asia ja vastaukset kysymykseen tulivatkin helposti.
Varmasti tärkein asia on se että blogi on tekijänsä näköinen - sitä korostettiin monessakin vastauksessa, samoin sitä että varsinkin puutarhablogeissa kuvat sekä omakohtaiset kokemukset ovat tärkeitä, sekä omaperäisyyttä pidettiin myös tärkeänä asiana. Hyviä perusteita kaikki.

Olipa mukavaa lukea kommentteja, ja koota niistä pieni tiivistelmä.
Arvonnan aikana sain muutamia uusia lukijoita - tervetuloa Ellen, Sanna P., Henna 73, SariHanne, Anniina Lång sekä Marja-Liisa ja Sarkku. Toivottavasti jatkatte lukemista blogissani, tulen myös vastavierailulle mahdollisiin blogeihinne, kunhan ehdin.

Kiitos kaikille arvontaan osallistujille - oli ihan mielettömän mukavaa kun niin moni kävi vastailemassa ja osallistumassa, suuret kiitokset teille kaikille! ❤️

Ja sitten lopuksi siihen arvontaan.

Arvonnan palkintona oli

Mari Moilasen Taikinakirja

- yhdestä taikinasta useampi herkku.

Voittajaksi selviytyi arvonnassa,

ja leivontakirjan ohjeita pääsee toteuttamaan

Kivipellon Saila!

Onnea Saila!

Minulla onkin sinun osoitteesi,

kerran taisi sinua nimittäin onnistaa jossain arvonnassa,

joten sinulla kävi hyvä tuuri toistamiseen :)

Laitan vielä kuitenkin sähköpostia sinulle.

Nyt toivottelen kaikille tämän postauksen lukeneille oikein mukavaa

ja leppoisaa tulevaa viikonloppua!

↧

Haaste: Millainen puutarhuri olet?

September 30, 2018, 10:51 am

≫ Next: Ruskan taikaa - kuvailuja pihamaalta ja metsästä

≪ Previous: Kirja-arvonnan voittaja

Sain Multaa ja mukuloita-blogin Piparmintulta kutsun osallistumaan tähän mukavaan haasteeseen, joka onkin jo kiertänyt useammassa blogissa. Haasteen on pistänyt pystyyn Pauliina Kukka & Kaali -blogista.
Haasteeseen voi vastata käyttämällä valmiita vaihtoehtoja tai ihan vapaamuotoisesti omin sanoin - ajattelin vastata ensimainitulla tavalla eli käytän valmiita vaihtoehtoja. Omat vaihtoehtoni olen alleviivannut.

Puutarhasuunnittelu

Piirrän suunnitelmat paperille ja arkistoin ne. Niistä on hyvä myöhemmin tarkistaa lajikkeiden nimet.
Nautin puutarhan suunnittelusta niin paljon, että kun tulee suunnitelmien toteutuksen aika, teen lennossa uudet suunnitelmat.
Teen aina uuden suunnitelman taimistolla löydettyäni taas ah, niin ihanan taimen, joka haluaa tulla meille.
Suunnittelen vain suuret linjat. Istuttelen minne milloinkin.
Puutarhasuunnittelu – kauhea sana. Eihän sitä voi tietää mikä fiilis sinä päivänä on kun alan taimia istuttaa.

Toukokuu 2018

Kesäkuu 2017

Tämä ykkösvaihtoehto kuvaa suunnitteluani ehkä lähimmin. Käytän paljon aikaisempia muistiinpanojani istutuksissa, lähinnä kesäkukkien osalta. Kohta 5 voisi myöskin olla minua, koska jonkin verran fiilispohjalla kuitenkin mennään, huomioiden aikaisemmat kokemukset. Joskus saattavat suunnitelmat kuitenkin vaihtua lennossa.

Suuret linjat puutarhassa on suunniteltu ja tehty, joten monivuotisia kasveja en hirveän paljon hanki enää, paitsi tietysti joitain uutuus-hyötykasveja ehkä. Nykyinen puutarhurointi liittyy siis olemassa olevien alueiden hoitoon ja ylläpitoon eikä uusia istutusalueita ole suunnitelmissa. Pihan olemme aikoinaan ukkelin kanssa raivanneet umpimetsästä tähän mummonmökin naapuriin, joten siinäkin yksi syy. Tämä puolen hehtaarin piha riittää näillä näkymin puuhamaaksi ihan kyllin hyvin. Kesäkukkasia tulee kasvatettua ja istutettua tietysti samoille paikoille lajien hiukan vaihdellessa vuosi vuodelta. Blogini keskittyykin suurelta osin juuri näihin kesäkukkasiin, jota asiaa blogin nimikin kuvastaa.

Kesäkuu 2017

Ostokset

Minulla on nollabudjetti.
Fiksu puutarhuri tekee ostoslistan ja pitäytyy siinä.
Ostan kasveja hyvin maltillisesti, mutta minulla on pieni (paketti)auto eivätkä kaikki ostokseni meinaa sopia kyytiin.
Minulla on tapana pelastaa kasveja syksyn alennusmyynneistä. Olisi sääli jättää niitä seisomaan orpoina hyllylle.
Haalin puutarhaani kaikki erikoisuudet maksoi mitä maksoi.

Syksyn sipuliostoksia 2018

Syksy on minusta parasta kasvien hankinta-aikaa. Minulla on tapana käydä puutarhamyymälässä viime tipassa ennen sen sulkemista talveksi, käydä vähän tinkaamassa hinnasta tai ostaa "kaikki
loput" ja kysyä itse hinta, jos sopii. Kasvin kuntokin määrää hinnan. Kasvit istutan jos muuta paikkaa ei heti löydy, kasvimaan tai perunamaan laitaan valeistutukseen ja istuttelen sitten keväällä mieluisiin paikkoihin. Lisään myös kasvejani jakamalla ja jos ei paikkaa löydy, laitan nekin "kasvipankkiin".

Rinneangervo

Keväällä tulee ostoksia tehtyä hyvin maltillisesti - kesäkukkia en osta ollenkaan koska ne kasvatan itse. Joitain harvinaisuuksia tulee metsästettyä vuositolkulla, joskus hyvin ja joskus huonoin tuloksin. Esimerkkinä vaikkapa tänä syksynä yllättäen eteeni tupsahtaneet kirjopikarililjan sipulit. Viime keväänä hankin niistä siemeniä, koska sipuleita en löytänyt mistään. Yksi himoituistani on sinivaleunikko - se ja tuo edellinen kirjopikarililja ovat nyt kylvetty syyskylvöinä ja varmuuden vuoksi siemeniä on jätetty myös kevätkylvöihin. Todellakin haalin joitain tiettyjä, mutta kohtuudella ja maksoi mitä maksoi jos olen
päättänyt saada ne. Muistiinpanoistani joskus bongaan jotain mitä olen milloinkin halunnut mutta se on jäänyt toteuttamatta.

Dahlia Smokey 25.9.2018

Työkalujen säilytys

Kaiken pitää olla tip top. Minulla ovat sukatkin aakkosjärjestyksessä.
Paikka kaikelle, kaikki paikalleen tai ainakin sinne päin. Ei se ole niin nokon nuukaa.
Minä kyllä laitan tavarat paikalleen, mutta joku muu viskelee niitä minne sattuu.
Varaston ovessa lukee: "Vierailta pääsy kielletty." Voisivat saada sätkyn. Olisikohan Marie Kondolla käyntiä täällä päin?
Kuka sellaisen hullutuksen on keksinyt, että tavaroilla pitäisi olla paikat? Löydän talikon viimeistään ensi keväänä uudesta perennapenkistä tai ellen löydä, käyn katsomassa pellolta tai voihan se olla kompostikasallakin. Tallessa se ainakin on, siitä voin olla varma.

Tämä kuvasarja paljastaa että tavarat todellakin löytyvät sieltä missä niiden kuuluukin olla. Ruukut taimille pidän järjestyksessä, sekin helpottaa etsimistä kun kaikki ei ole sikin sokin. Ruukkuja aletaan tarvitsemaan jo kevättalvella, jolloin niiden on oltava käyttövalmiina mieluummin sisätiloissa ettei tarvitse ulkovarastoihin mennä jos sattuu oven edessä olemaan metri lunta.

Eihän puutarhatyökaluja, ainakaan pienempiä, meillä kukaan tosiasiassa kuljettele muut kuin minä, joten itseä saa syyttää jos jotakin ei löydy. No en ihan aakkosta sukkia, mutta järjestys helpottaa elämää. Puutarhapäivän päätteeksi palautan kyllä työvälineet omille paikoilleen. Meillä piha on kahdessa (kolmessa) tasossa joten työkaluja tarvitaan vähän kumpaankin, joten askeleita säästyy. Esim. kottikärryt täytyy löytyä sekä ylä- että alapihalta, muuten aika menee niitä etsiskellessä. Kuistin kaiteella parvekelaatikon suojissa pidän kahta välinettä jotka ovat hätäapuna silloin, kun en oikein tiedä itsekään mitä olen menossa tekemään.

Minä hyötytarhurina

Menettäisin yöuneni, jos porkkanakempit uhkaisivat kasvimaatani.
Odotas, näytän Instasta kun voitin viime kesänä kylän komeimman kurpitsan kasvattajan tittelin.
Kylvän, kastelen, kitken ja lannoitan huolellisesti ja saan nauttia runsaasta sadosta. Kellarini on kuin suoraan Veikko Huovisen romaanista Hamsterit.
En melkein raaski syödä kasvattamiani tomaatteja, koska niiden kilohinta hipoo parhaimman naudan sisäfileen hintaa.
Valitsen viljeltävät hernelajikkeet kukan värin perusteella.

3.6.2018

Pensastomaatti Heartbreaker syyskuu 2018

En varsinaisesti ole mikään noista, toisaalta saatan kuitenkin olla vähän jokaista. Laitoin kuitenkin ensimmäisen vaihtoehdon, koska kyllähän se vähän hermostuttaa jos kaikki ei mene kuin Strömsössä. Kyllä, olen noin kuvaannollisesti menettänyt yöuneni porkkanakemppien takia. Porkkana olisi

minulla kaikkein tärkein hyötykasvi mutta minkäs teet, kun vuosi vuodelta tämä ötökkä on vaivana, ei auttanut edes kasvulavat eikä kokonaan uuteen paikkaan kylvö, harso tietysti tottakai oli keväästä syksyyn. Tänä kesänä luovuin kokonaan porkkanan kasvatuksesta, mikä on todella harmillista. Perunaa ja sipulia tietysti sen verran kuin jaksaa syödä syksyyn mennessä, perunoita ei tarvitsekaan riittää koko talveksi. Hyötytarha on ehkä menettämässä alaa kukilta, sen olen huomannut vuosi vuodelta. Kasvihuone kyllä pitää pintansa, enkä sinne laita kukkasia.

Kitkeminen

Kitkeminen on minulle meditaatiota. Nautin joka ikisestä hetkestä.
Kitken ja itken.
No jaa. Otan kitkemisen puuhailun kannalta. Mikäs siellä kyykkiessä kun linnut laulavat ja leppeä kesätuuli puhaltaa.
Kitken vasta sitten kun ohdakkeet alkavat estää pääsyn kotiini.
Miksi kitkisin?

Keskipihan juuri kitketty ja uudistettu penkki. Kesäkuu 2018.

Kyllä, kitkeminen on todellakin mieluista puuhaa, jos vain aikaa löytyy riittävästi. Tämä kesä osoittautui kuivuuden takia sellaiseksi, ettei mahdottomasti tarvinnut kitkeä. Kuuntelen yleensä kitkiessäni radiota, ja suunnittelen kitkemishetkeni esim. radion luonto-ohjelman ajaksi.

Puutarhapuuhat

Riippumatto ja rikat ovat minun juttuni.
Pientä puuhaa riittää, mutta ei puutarhanhoito ole koko elämä.
Ensin työ, sitten huvi (siis puutarhaan). Missä välissä laittaisin ruokaa ja pesisin pyykit?
Puutarhassa, puutarhasta, puutarhaan... Niinhän se menee.
Oih! Vieläkö näitä kysymyksiä riittää? Minun pitäisi jo olla kitkemässä.

Alapihan kaaripenkki 2016

Vaikka puutarhurointi on työtä, on se myöskin huvia. Pientä puuhaa riittää, mutta nykyään en enää ihan joka hetki siellä puutarhassa möyri. Suuret linjat on tehty ja pieniä parannuksia ja siirtoja tehdään koko ajan. Monet kasvit ovat kulkeneet yläpihalta alapihalle ja päinvastoin, hommaa riittää mutta yleensä kaikki on mieluista.

Puutarhan tyyli

Ihan perus
Aina cool
Suuruudenhulluja suunnitelmia hyvällä alulla
Iloinen hurlumhei
Täysi kaaos

Samettikukkia heinäkuu 2018

Minulle värit ovat tärkeitä, en osaisi pitäytyä vain yhdessä tai muutamassa värissä vaan värikirjon täytyy olla monipuolinen. Sininen väri ja etenkin sen eri sävyt ovat nykyään enemmän alkaneet viehättää silmää, ja sen rinnalle valkoinen käy loistavasti. Ja sitten tietysti punaista, keltaista . . .

Koska kasvatan kesäkukkasia, niiden värin lisäksi on hyvä ottaa huomioon muutkin ominaisuudet.

Kasvit keskittyvät enimmäkseen pihan laitoihin, koska puutarhoja (alapiha ja yläpihan mummonmökki pihoineen) ympäröi kolmelta suunnalta metsä, ja haluan että piha ei näytä liian umpinaiselta vaan on ilmava.

Kasvivalikoima

Olen perinteen ystävä. Tulepa muuten katsomaan isotädiltäni perittyä joriinin mukulaa. (talvella) Se on jo talvehtimassa, mutta voin pikkuisen raottaa sen turvepeitettä, niin näet kuinka komea se on. Ja katsopas näitä valmun siemeniä... Oi, ja nämä floksit...
Kaikki kelpaavat. Jokainen kasvi on omalla tavallaan kaunis.
Olen aika tarkka. Värit. Leviäminen. Kestävyys. Vaivattomuus. Siinäpä niitä kriteereitä nyt alkuun.
Palasin juuri Japanista, josta kävin ammentamassa ideoita parvekkeeni/rivitalopihani/taloni pihan suunnitteluun.
Mahdollisimman modernia, kiitos!

Tykkään monista entisajan kukkasista, esimerkiksi palavarakkaus, ukonhattu, lehtosinilatva, suopayrtti, särkynytsydän löytyvät ainakin. Hyötykasveista karviaiset, herukat, kriikunat, omenat, kriikunat, mansikat ynnä muut ovat itsestäänselviä asioita, mitä pitää olla jotta saa talveksi säilöttyä oman maan herkkuja. Tuo ykkösvaihtoehto muuten kuvaa aika hyvin minua - joku ei varmaan voi käsittää kuinka iloiseksi voi tulla jostain oikein hyvännäköisestä joriininjuuresta tai kookkaasta begonian mukulasta. Kaikki hyvä ja ihana pitää jakaa, esimerkiksi täällä blogissa :D

Minä ja sää

Pidän sääpäiväkirjaa ja mittaan sademäärät. Haluatko, että näytän sinulle Excel-taulukkoni?
Ihan hirveetä kun aina vain sataa / paistaa / jotain! Eihän tässä sateessa / helteessä / missä lie säässä voi tehdä mitään kun aina vaan...
Jaahas, tälle päivälle on ennustettu 18 astetta lämmintä, pientä koillistuulta. Kello 14 ja 15 välillä pitäisi sataa. Yhtä tippaa näyttää. Illemmaksi on tiedossa poutaa. Aika lämmin yö tulossa.
Asennekysymys.
Jos saisin valita, koko kesän paistaisi aurinko. Silleen sopivasti. Yöllä sataisi sen verran mitä kasvit tarvitsevat.

Kelloköynnös syyskuu 2018

Suhtautuminen vuodenaikoihin

Ihanaa kun talvi on olemassa. En jaksaisi kontata puutarhassa ympäri vuoden.
Rakastan Suomen neljää vuodenaikaa.

Talven aikana näännyn puutarhapuuhien puutteeseen.

En voi elää ilman puutarhapuuhia. Siksi minulla on toinen puutarha Espanjassa / Kiinassa / jossain. Lennän sinne joka syksy heti kun en enää saa sipuleita maahan edes rautakangella.

Tykkään kovasti kun meillä on neljä vuodenaikaa - kevät on selvästi niistä mieluisin. Kesä on yleensä kiireistä aikaa kun työt tuppaavat häiritsemään harrastuksia, mutta siihen on jo totuttu näinä vuosikymmeninä. Syksy merkitsee minulle rauhoittumisen ja levon alkamisen aikaa. Silloin siirrytään sisätiloihin ja otetaan vaikka sukan kudin käteen. Televisiokin löytyy siltä samalta paikalta jonne sen kevään korvalla jätin.

No ei ole toista puutarhaa Espanjassa, enkä harrasta matkailua, mutta muutamien kukka-lajien kasvattelun aloittaminen heti vuodenvaihteen jälkeen helpottaa kämmenpohjien kutinaa kummasti. Oi että ..

Tammikuun taimivauva 2018 paprika Marconi Rosso

Tämmöinen oli haastepostaukseni tällä kertaa, olihan aika pitkä mutta toivottavasti pysyitte mukana. En haasta nyt erityisesti ketään mutta jos haluat ottaa haasteen vastaan, säännöt löytyvät Pauliinan Kukka&Kaali-blogista täältä. Kuvat postauksessa otettu tänään, ellei toisin mainita.